13.12.2013

Tärkeintä on ettet koveta sun sydäntä koskaan



Olin luovuttamassa tän mun blogin kanssa, mutta sitten tapahtu lopulta sellanen pienimuotoinen ihme ja mun Canon palasi sen oikeelle omistajalle! Enhän tota oottanukkaan ku muutaman kuukauden... Kameran lisäks Miia teki mulle upeet geelikynnet!


Mun oli tarkotus tänään leikkauttaa kakskyt senttiä mun hiuksista, koska oon äärettömän kyllästyny näiden laittamiseen ja muutenki oon jotenki tykästyny lyhyempiin hiuksiin. No kuinkas kävikään... Viimesillä sekunneilla, ennen kuin mun hiuksista olis tipahtanu puolet pois mä katoin sitä kampaajaa kauhuissani ja mun ilme oli ilmeisesti niin selkeesti panikoitunu, että kampaaja tajus ehdottaa, josko mietittäs sitä leikkaamista vielä uudemman kerran. Leikattiin sitten kerrosia takasi, kevennettiin mun ylikasvaneita otsahiuksia ja otettiin latvoista joku viis senttiä pois. Ei mitään suurta muutosta siis. Kävi kyllä lopuks mielessä, että alottasin sen kauan unelmoidun blondaamisen, mutta mä tiedän, että musta on mun väri ja tässä pysytään (:









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti