Oon kuluttanu mun aikaa nyt reilun viikon Eeddspeaksin
parissa ja oon innostunu vlogaajista ylipäätään ihan hulluna. Välillä herään
siihen, että oon istunu kolme tuntia tuijottaen vieraiden ihmisten höpinää
youtubesta. Oon yllättyny siitä, kuinka paljon suomivlogaajia nykyään on, ja
kuinka hyvää matskua ne tekee. Suunnitelmissa olis ensikesänä päästä johonkin
youtubemiittiin moikkaamaan mun suosikkivlogaajia, jos vaan saan kerättyä hyvän
porukan mun mukaan (:
Pidettiin Nallen ja Saran kanssa tyttöjeniltaa nyt
viikonloppuna. Leivottiin ja ”katottiin” seitsemän psykopaattia. Eihän siitä
taaskaan mitään tullu, mut hauskaa meillä oli. Kuvattiin Saran koulutehtävään
kuvia, syötiin ja naurettiin. Tytöt sit nukahti jo joskus kolmen aikaan ja mä
selasin yksinäni viiteen tätä niin ihmeellista blogien ja vlogien maailmaa. Oli
mukava ja rento viikonloppu ihanassa seurassa (:
Jo paljon paljon ennen kun mä alotin kirjottaa blogia, mua kypsytti ja kuohutti tää aihe ja mulle sanottiinkin usein, että tää on sellanen asia, josta mä voisin kirjottaa mielipidekirjoituksen. Koska tää on nyt tullu somessa ja oikeestaan jokapaikasta niin paljon esille, tuntuu sille, et munkin on aika avautua tästä.
Homoviha. Mitä se tarkottaa ja miks siitä puhutaan siihen sävyyn? No sitä mä en tiedä, mutta mun sisällä alkaa poreilla sadan litran vesikattila kun kuulen homoutta verrattavan sairauteen tai ylipäätään jos kuulen, kun ihmisiä halveksitaan ja haukutaan pelkän seksuaalisen suuntautumisen takia. Mikään tällä planeetalla ei saa mua niin vihaiseksi ja polta mua niin loppuun kuin homoviha. Me eletään kakstuhatta luvulla, eikä ihmiset vieläkään ymmärrä rakkauden merkitystä. Hohhoijaa.
Luin tässä jonkin aikaa sitten mun ystävän poikaystävän ask.fm:mää ja mulla flippas totaalisesti kun siellä tuli vastaan tällänen:
”Kokeilisit naista. Toi sun homous on vaan vaihe, se menee ohi. Toivon että löydät vielä elämäs naisen!”
Mitä helvetti nyt. Olin Saran tunnilla kun luin tuota puhelimesta ja kilahin ihan satanolla. Tuntu että silmissä pimenee ja se vihan tunne homorasisteja kohtaan nous pilviin. Jos en olis ollu vieraassa luokassa, mun puhelin ois lentäny kauniissa kaaressa pitkin seiniä. Tää on sellanen vihanaihe, joka ei mahdu mun päähän, vaikka sitä miten päin sinne yrittäis pyöritellä. Mikä niissä homoissa niin pelottaa/ahistaa/vituttaa että niitä pitää vihata? Tuohon nyt on ihan yksinkertanen vastaus. Ei tiedetä mitä homous on, tai sitten ei tunneta yhden yhtä seksuaalivähemmistöön kuuluvaa ihmistä. Yksi mun suosikki suomivlogaajista, Mentaalisavuke, tiivistikin mun ja monen muun ajatukset yhdelle sen videoista, käykää tsekkaamassa, jos ette ole vielä kyseistä vlogia nähneet!
Katoin viime viikolla dokumentin nimeltä ”Venäjän vainotut homot” ja voin sanoa, että ilman kyynelten vuodatusta tosta tunnin mittasesta pätkästä ei selvitty. Suomessa seksuaalivähemmistöillä on siihen verrattuna huomattavasti parempi olla, mutta ei täälläkään homovihalta vältytä. Tossa dokumetissa oli noin viidentoista hengen porukka, jotka kusetti niiden asunnolle homon, yhden kerrallaa, nöyryyttivät, hakkasivat, eivätkä välittäny ollenkaan, vaikka se ihminen itki ja huusi paniikin vallassa. Ja kaiken huipuksi se koko touhu kuvattiin ja laitettiin nettiin pyörimään kaikkien nähtäväksi. Mitä ihmisten päässä liikkuu, vai liikkuuko mitään? Ja toinen kysymys kuuluu, mitä virkavalta tekee asialle? Ei mitään, päinvastoin. Kannustaa ja kannattaa homovihan ylläpitoa.
”Dokumenttia tehdessämme törmäsimme niinkin karuun tapahtumaan, että ihmistä nöyryytettiin, kuvattiin, aseella uhaten pakotettiin kertomaan seksuaalinen suuntautumisensa ja lopuksi raiskaamaan itsensä lasipullolla.”
Kaikista pahiten tossa ohjelmassa nosti mun ketutusta ja heitti mun verenpaineet pilviin, oli se, että homoutta verrattiin suoranaisesti pedofiliaan. Hei mitä helvettiä? Millä tavalla niitä kahta asiaa voi edes verrata keskenään? Myös toinen, suomessakin hiljattain kuultu vertaus oli eläimiin sekaantuminen. Tuon voi siis päätellä niin, että ihmistä verrataan eläimeen, jos ymmärsitte mitä tarkoitan. Seksuaalivähemmistöjä ei oo syytä verrata yhtään mihinkään. Ne on ihan samanlaisia ihmisiä kuin heterot. Niissä ei oo mitään eroa, etkä sä välttämättä edes tunnista homoa, jos se ei sitä sulle itse kerro. Homoviha on mun mielestä pelkkä suojamekanisti, kun ei tiedetä tosiasioita. Rakkaus ei katso sukupuolta. Ei ikinä. Enkä mä jaksa ymmärtää, mikä siinä on niin vaikeeta tajuta. Haluaisin kuulla edes yhden kunnollisen selityksen homorasistilta siihen kysymyksee, mikä niissä homoissa niin vituttaa. Mutta ei, en tuu koskaan saamaan siihen vastausta. Koska siihen ei yksinkertaisesti oo mitään järjellä ajateltua vastausta.
Kyseisen dokumentin löydätte täältä. Ikäväkyllä rajatulla katseluajalla, enkä löytänyt toista versiota...
Mä ajattelin, etten kirjota mun mielipidettä homoista ollenkaan, koska mulla ei ole heistä mitään mielipidettä. Koska ne on ihmisiä siinä missä heterotkin, eikä seksuaalinen suuntautuminen vaikuta millään tavalla yhtään mihinkään. Mutta fakta on, että mä en tunne yhtäkään heteroa, joka olis niin aito, rento, ajatteleva, hyväsydäminen tai fiksu, kuin mun homo/bi kaverit. Tääkin voi olla yksi syy siihen, miksi mun kaveripiireissä on enemmän biseksuaaleja kuin heteroita.
Mun rehellinen mielipide seksuaalisuudesta ylipäätään on se,
että meissä jokaisessa asuu ainakin pieni bi.
Koska me ei tiedetä mitä tulevaisuudessa tapahtuu tai kehen me rakastutaan.
Erilaisuus on lahja, se on rikkautta jota täällä pitäis olla paljon enemmän. Mä koko sydämestäni toivon, että tää yhteiskunta pystyy vielä joskus hyväksymään seksuaalivähemmistöt ja oppii ymmärtämään, että rakkaus on rakkautta, eikä se katso sukupuolta, ikää, kulttuuria, ihonväriä tai mitään muutakaan.
