Antakaa mulle motivaatioo kouluun, blogiin, liikkumiseen, ihmissuhteisiin. Kaikkeen. Huhhuh mitkä viis päivää mulla on takana. Huomisesta lähtien otan itelleni kaks päivää omaalomaa ja yritän tasata tätä stressiä ja ahistusta. Hirveesti vanhoja ja vähän uudempiakin muistoja on pyöriny mun mielessä, enkä just nyt jaksas millään ajatella mitään mikä on jo tapahtunu.
Sain kuitenki kaikista näytöistä kolmosen ja kun äsken katoin wilman, tajusin että kaikki mun kurssit, josta sai arvosanan on kiitettäviä! Toisaalta mä en ees jaksa olla niin ilonen noista, koska mä tiedän että tällanen ”opiskeluinto” ei oo pysyvää, ja kun tarkemmin ajattelee ni en mä osaa vieläkään mitään mikä liittyy kehityspsykologiaan tai muuhun tommoseen turhaan. Meillä alko ruotsikin viimeviikon perjantaina, mä en voi sietää sitä. Oon siinä huonompi ku missään! Jag talar inte svenska. Ihan valehtelematta voin sanoo, että käytin tossakin googlekääntäjää :)
Nää päivät mä pyhitän serranonperheelle, ruualle, nukkumiselle, musiikille. Itelleni.Oon tarvinnu tämmöstä lomaa niin pitkään ja nyt mulla on mahollisuus siihen. Tosin torstaina mä meen muutamaks tunniks töihin, mutta sekin on parempi kun koulussa olo ja sellanen ylisosiaalisuus jota en just nyt kestä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti